Hillamaassa

Uusi teksti

2011-09-09T02:59:00.005+03:00

Kiitoksia eräälle mielenkiintoiselle ystävälleni siitä, että muistin blogini olemassaolon. Kuva Siljan Caedfer. 2011.

Angel Poem made by Silja

2009-03-06T21:11:00.006+02:00

I´ll take You to the heavens with me
I´ll show You the other worlds
I will travel besides You forever

Dont cry! I am here with You.
Let me dry Your tears
Then we can sail the seas, looking for endless happiness..

Together, forever

Otan sinut taivaisiin kanssani
Näytän sinulle toiset maailmat
Matkustan vierelläsi ajasta ikuisuuteen

Älä itke! Olen täällä kanssasi.
Anna minun kuivata kyyneleesi,
jotta voimme seilata loputtomia meriä,
etsien loputonta iloa.

Yhdessä ikuisesti.

Silja wrote this poem for her grandmam today. Silja has been lately very worried about her grandmum. Silja wrote her poes first in english, then in finnish. O`Times they are changeing.. And then se made the cute angel. Thank You Silja for this poem and picture. :)

Haaste Heidiltä. 5 omituista juttua.

2008-11-07T21:31:00.008+02:00

Heidiltä sain tällaisen haasteen:

Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

1. Olen siivousintoilija. En pahimmista päästä, mutta kuitenkin vähän liian tarkka välillä. Ehkä. Kukaan meidän perheessä ei ole koskaan valittanut, koska en vaadi muita siivoamaan. Mutta joku muu joskus on muistaakseni asiasta mainunnut. Outoa on se, että kylvän joka paikkaan käytettyjä purkkapalloja. Olen saanut paljon pyyhkeitä asiasta. Silja, meidän nuorimmainen, jaksaa aina ilmoittaa jokaisesta purkasta jonka löytää. Hyvä niin. Ehkä joskus keksin jonkun fiksumman tavan päästä eroon käytetystä purkasta kuin iskeä se esim. lampun sähköjohtoon.

2. En melkein ikinä koskaan osta leikkokukkia. Enkä halua niitä meidän taloon millään.. En voi olla ajattelematta että kukkaruukussa on kasvin ruumis odottomassa kuolemaansa ja kitumassa.

3. En voi sietää turhanpäiväistä tavaraa pöydillä. Kaikki on pakko saada laatikoihin, kaappeihin ja omille paikoilleen. Ah joskus potuttaa kun tyypit jättää kamojaan kaikkialle! Minua rasittaa tämä outous itessäni. Meillä ei ole juuri ollenkaan koriste-esineitä koska kaikki sellanen alkaa ärsyttämään minua vähitellen.. Ei "turhaa" kamaa tähän taloon!!

4. Neljänneksi sama mikä oli Heidilläkin. En ehkä olisi tullut ajatelleeksi tätä ilman Heidin merkintää. Mutta kyllä, myöskin minä puhun paljon ja kovaa kaupassa silloin jos olen siellä oman porukkani kanssa. Oma mies, lapset tai sisko mukaan kauppaan tai kaupungille ja kovaäänistä juttua riittää.

5. Kysyin mieheltäni tätä viidettä. Sain vastauksen kuin apteekin hyllyltä: Nopea kyllästymään. Hehee!! Mitä omituista siinä on?? ;) Mutta totta, olen lyhytjänteinen monissa asioissa. Kyllästyn helposti. Cant get no satisfaction!! Sitten uudet kujeet.. auts! Itsetutkiskelun paikka.

Sitten pitäisi linkittää tähän viisi uutta haastettua. Enpä vielä tiedä ketä haastan, kun en paljon ole aikoihin blogeillut. Mutta lisään heti JOS keksin.

Haastan:
ADD-pupun http://add-pupu.blogspot.com/
Serenitaksen http://www.tyyneys.vuodatus.net/
Swatninjan http://www.lasipallo.com/snblog/
Korpun http://korpun.livejournal.com/
Kauran http://kaura.blogspot.com/

Heidin blogiin pääsee tästä:
http://luovahahmo.blogspot.com/

Outo maailma meren rannalla

2008-11-04T09:19:00.007+02:00

Pateniemi Oulu. 4.11.2008. Vanha saha-alue. Suomen saastunein maa-alue. Jännä paikka. Isoja alueita on yhäkin betonin peitossa. Mutta luonto on voimakas ja joka vuosi kaikki näyttää ihan erilaiselta. Nuoret tykkää tästä paikasta! Saavat rauhassa mesota ja rellestää. Mopoilla, juoda kaljaa kesäisin rannoilla ja polttaa vanhoja puurakenteita. Mekin Akun kanssa tykätään! Videon linssi oli näköjään myös likainen.. :/ Mut ei se mitään! Pieni video sahalta olkaa hyvä. :)

Liepimä

2008-11-01T21:18:00.005+02:00

Muonio!!! Visiting my father on our autumn holiday. The weather was beautiful like a bride and the memories so vivid.. We did this little video together with Silja. Aku was a great stunt again!

Dont zombify your mind.

2008-11-01T21:04:00.002+02:00

Silja and Veera made a special little video for Halloween. Costumes almost ready and let the fun begin. :)

Muonio Liepimä

2008-10-26T20:38:00.005+02:00

Muutama kuva Muonion Liepimäjärveltä ja yksi Muoniojoelta. Aurinko paistoi ihanasti ja saatiin nauttia ensilumestakin. :) Nämä kuvat olen napannut videosta, joten kuvanlaatu on surkea. Kun saisi joskus kunnon kameran ostettua!

Asuntoja asunnottomille saatana!

2008-10-23T17:47:00.006+03:00

Oulun torilla 17.10. Asuntoja asunnottomille ry:n järjestämään iltatapahtumaan oli ihan pakko mennä katsoon ja kuuntelemaan Maya Paakkari groupia. Komeesti vetivät When you are down and out vaikka oli ihan helkkarin kylmää, sateista ja pimeää! Hyvä Maya Paakkari Group! Hyvä Asunnottomille asuntoja ry!

Use a rope rather than a shotgun

2008-10-20T16:48:00.007+03:00

Teacher shot his wife and two children just recently in Oulu, Finland. Some 10 km from us. Our oldest daughter Emma is visiting her friend in Turku and called me that night. She asked that she just had to check if we still are alive. Jouni is a teacher and we have several guns here at home.. We still are alive and we are happy to be alive! These 2 old photos are not something to take too literally, but I kind of wanted to make a statement of this tragedy like this.

2008-10-20T00:53:00.003+03:00

I have to say that FaceBook has given me many new directions. Without FaceBook I would not met my long lost friends and relatives, I would not have seen World in so many new ways during this short period of time, I would not manage to get over myself or my egocentrism this fast!

We have had such a good time sharing old photos with friends and pals.. My favorite theme nowadays is childhood games. In this picture me, my cousin and my sister are playing "desperet housewives" ;)) Three proud mothers-to-be! This pic was taken around 1980 in Muonio, Finland. YEAH!

Silja as a Rasta =)

2008-10-19T21:21:00.007+03:00

Long time no seen. :) Back here again and I have to say, little brake was a good thing. I am beginning with a new little video we made with Silja. Silja had a special day at the school. Kids had an opportunity to dress like a foreigner. Silja became a rasta from Jamaica Kingston. Little practise shown in this video. :)

Ja minkälainen on fiilis juuri nyt :)

2008-01-19T15:35:00.000+02:00

Päivityksiä ja uutisia

2008-01-19T15:24:00.000+02:00

Moikat pitkästä aikaa! (Tuntuupas omituiselta kirjoittaa suomeksi Naamakirjan intensiivikurssin jälkeen!) Ajattelin ihan lyhyesti kertoa kuulumisiani. Aloitanpa Uuden vuoden lupauksista..

..Oli ihan hyvä että en tehnyt jokavuotista armollisuus lupaustani, koska olen ollut vähän turhankin retee ja intomielinen ja langennut jos jonkinmoisiin nautintoihin. Ei yhtään enempi armollisuutta itseä kohtaan kiitos!

Mutta kuitenkin olen saanut pidettyä lupaukseni! Siitä olen ylpeä. 1. Lihan syöntiä ollaan vähennetty melkoisesti. Ja Maailma Pelastuu! :) 2. Liikuntaa olen lisännyt roimasti. Tuntuu hyvältä! 3. Verkostoituminen sujuu itsestään ja varsinkin Naamakirjan kautta ekspotentiaalisesti.

Siitäpä tärkeimpään: Aion aloittaa blogin englannin kielellä. Saapas nähdä kuinka käy. Kirjoittelen ihan lyhyitä juttuja ja kaikki kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita. :)

2008 100

2008-01-06T22:28:00.000+02:00

Aluksi tärkein: Moi kaikki bloggarikaverit ja ystävät menneisyydestä! Etsitään uusia aikaportteja. :)

Sitten muut ilmoitusluonteiset, ei niin tärkeät seikat: Uusi vuosi mutta ei uusia kujeita. Jatkan samaa kuin ennenkin: kirjoittelen pieniä juttuja, jotka juuri sillä hetkellä toisaalta tuntuvat minusta itsestäni oikeasti tärkeiltä, mutta joissa kuvittelen olevan edes vähän yleistä mielenkiintoa. Trapetsimeinikiä sellaisten asioiden kanssa kuten: Mitä oikeasti tärkeää voin kertoa elämästäni? Minkälaisista aiheista kirjoitan päästäkseni edes jonkinlaiseen vuorovaikutukseen blogiyhteisön sisällä? Osaanko suhtautua yhtään rauhallisemmin näihin kuppikuntiin täällä? Jaksanko lopulta pitää mielessä, että tärkeintä on aina olla rehellinen itselleen ja tehdä nöyränä tyttönä sitä mihin on kauhea polte, mutta jonka ärsyttävästi tietää olevan jollain rajalla. Veteen piirretty viiva. Ei tee mitään vaikka tulee turpiin.

Tämä vuoden 2008 ensimmäinen lisäys on minun 100. Hauska sattuma. :) Uuden Vuoden lupaukset, joita päivitän tähän lisäykseen, ovat: 1. Syön vähemmän lihaa 2. Kuntoilen enemmän 3. Verkostoituminen!

Rauhallista Joulua!

2007-12-25T00:33:00.000+02:00

Siljan piirustus no: 4: The Icehorse

2007-12-20T20:57:00.001+02:00

Tämän kuvan Silja teki hillamaata varten. Kiitos :)

Ankeistuttajat vaanivat!

2007-12-18T08:56:00.000+02:00

Aamulenkki Akun kanssa. Joululahjojen paketoimista. Pulmuset. Kohta töihin vaikka ei kyllä innosta ajatus ollenkaan.. Miksiköhän viimeiset päivät ennen pitempää lomaa tuntuvat aina niin mahdottoman raskailta? Minun on viisainta pitää blogitauko. Kirjoittelen sitten kun taas tuntuu siltä. Nyt on takki tyhjä ja jaksan ponnistella työn ja kotihommien lisäksi vain Runescapessa. Siellä minulla tavoitteena smithing lvl 80, herblore 68 ja crafting 80. :)

Tsemppiä ja voimia kaikille! Kohta saadaan levätä! Siihen asti ollaan kilttejä ja armollisia myös itsellemme että ei ihan kokonaan väsytä. :) Yksi hyvä rentoutus- ja meditaatioharjoitus joka sopisi hyvin tähän päivään on sellainen jossa tehdään kaikki työtehtävät mahdollisimman hitaasti ja harkitusti. Samalla pitää muistaa hengittää syvään ja rauhallisesti. Harjoituksessa keskitytään jokaiseen liikkeeseen tarkasti ja oikein mietitään sitä miltä esineet tuntuvat kädessä, miltä mandariini maistuu, miltä tuuli tuntuu kasvoilla, miten lihakset jännittyvät pyöräillessä.. Pitääpä kokeilla josko siten saisin tämän levottoman mieleni rauhoittumaan. :) Hyvää tiistaipäivää kaikille.

Viikonloppuna joulukuussa

2007-12-14T16:04:00.000+02:00

Tämän päivän Kalevassa oli juttu "merten kiharapäästä", Aknestikin jäsenestä, Jukka Takalosta. Jukka ja muut Aknestikin jäsenet ovat jutun mukaan pitäneet nettipikkujoulut jo 10 kertaa. Osallistuminen on turvallista, koska ainoa moka on sanoa ohi suunsa. Isompia pöljäilyjä on vaikea keksiä, kun kaikki istuvat koneillaan ja pikkujouluilu käydään ircin kautta. Tänään klo 18.00-04.00 kaikki ovat tervetulleita kanavalle #aknestik tai Webchatin kautta. Jälkimmäisen osoite: http://webchat.xs4all.nl/

Luvassa on demoja, musiikin tekoa ja tietysti jutustelua. Saattaapi parhaassa tapauksessa syntyä jopa uusia biisejä, sanoo Takalo jutussa. Kuulostaa erikoiselta ja hauskalta! Itse ajattelin käydä noissa hipoissa. Chateissa olen ollut melko paljon mutta en tällasissa "yksityis" chatti tilaisuuksissa. Olen Jukan kans yksissä reaalipikkujouluissakin ollut aikoinaan kun opiskeltiin molemmat kulttuurin tutkimuksen koulutusohjelmassa Oulun yliopistolla. Oltiin niin nuoria ja kilttejä koko porukka että ei kauheasti juotu ja jatkoilla mentiin kuuntelemaan kun yksi meistä luki Pikku Prinssiä ääneen. :) Taidettiin me käydä tanssimassa legendaarisessa Rattorissa myös. Aikaportti auki sinne heti!

Nyt menen katsomaan mitä mediksen

http://mediaopettajanpaivakirjoja.blogspot.com/ blogissa tapahtuu. Siellä on eilisestä lähtien keskusteltu vilkkaasti bloggaamisen luonteesta ja siitä mitä tämä touhu kenellekin on ja mitä se voisi olla. Blogikierroksen jälkeen Naamakirjaan ja sitten pariksi tunniksi Runescapeen pelaamaan. Huomenna joulusiivouksia ja illalla saadaan yökylään 7 vuotias mukava sukulaispoika. :) Jotain lahjojakin voisi ostaa vielä ja jospa vaikka saatais Jounin kanssa lähdettyä käymään punttisalilla joku päivä. Hyvää viikonloppua kaikille!

Led Zeppelin Rock`n`Roll. Reunion Lontoo 10.12.2007.

2007-12-12T14:50:00.000+02:00

Muutama video jo YouTubessa Lontoon Reunion keikalta. Tämä video on kuvattu näköjään jostain ylätasanteelta. 2 encore aluillaan. Vautsi mikä meininki siellä on ollu. Toivottavasti saadaan pian taltiointi telkkarista!

Jouluvideo

2007-12-09T23:28:00.000+02:00

Kylläpä on ollu mukava kattoa Debbin elokuvia! Menoillaan Pirates of the Caribbean ja eilen tuli aina niin koskettava Gilbert Grabe. Tällä kerralla jälkimmäistä kun katsoin huomasin ajattelevani että olen hyvinkin pitkälti ite aina ollu kuin Gilbert - niin stressaantunut ja huolissani muitten asioista että en ole ehtinyt taikka uskaltanut tiedostaa mitä itse haluan tai kuka itse edes olen. Kaikilla meillä on selviytymismallimme ja varsinkin ne lapsuudessa opitut jäävät helposti päälle. Pitää vähintäänkin tiedostaa että oma ajattelu ei vastaa tarkoitustaan uusissa tilanteissa tai edes että ongelmia on, jotta voi alkaa miettimään mitä järkevämpää tilalle.

Jos koira esimerkiksi oppii trauman kautta jonkin hankalan käyttäytymistavan on siitä pois oppiminen yllättävän hidasta. Eipä tiennyt remonttimies potkaistessaan nuorta koiraa että traumakokemuksen synnyttämän reagoinnin poisoppimiseen menee puoli vuotta ja paljon sitkeää työtä! Siksipä olen yhäkin ja aina innoissani uusimmasta aivotutkimuksesta. Paljon uutta opitaan ennenkuin miekin kuolla kupsahan: aivoista ja niitten vaikutuksesta meihin ja siihen miten me ollaan toistemme kanssa. Aikaa odotella on vielä ainakin 40 vuotta jos jaksan pitää itsestäni hyvää huolta. :)

Viimeiset viikot olen rauhoitellut menojani ja oleillut kotona. Jonkinmoisen ahistus-, masis- ja panikoitumisvaiheen jälkeen olen jälleen kerran huomannut seisovani omilla jaloillani. Niin hienoa saada todistaa kerta kerran jälkeen että pahis ja mörkö on aina minussa itsessäni sisällä. Kun uskallan vaan katella sitä tiukasti silmiin niin johan se tokenee. Vähän jo jossain vaiheessa pelotti, kuinka paljon Joulu säikäyttää jos ihan raakileena ja touhukkeena sinne säntäisin. Elämä kantaa.

Videosta: Saatiin lopulta tehtyä piparitalo. Kyselin hopsulalta kuvia jos hän tekee talon myös ja siksi aattelin että laitan tänne omani. Tämä on elämäni toinen ja on nyt koristeluja vaille valmis. Seinät horottaa tänäkin vuonna mutta huomattiin että "vika" on kaavan tekijän eikä pelkästään minun. Ensi vuonna tehdään VÄLIKATTO niin saadaan kattopalatkin paremmin asennettua. Ja tehtiin me magneettejakin. Kauhean vireä jouluihminen en kyllä ole. No hätä eikä kade kande olla. Tuntu vaan hyvältä taltioida nämä tärkeimmät elikkäs ne valmistelut joista mie tykkään.

Feist: One Evening

2007-12-05T17:58:00.000+02:00

Tässä on kiva video. Tulee hyvä mieli kun joku ottaa näin rennosti kuin Feist videon tekemisen. Näköjään kaikki hänen videonsa ovat lämminhenkisiä ja herttaisia. Feistillä on uskomattoman kaunis ääni. Kiitos Riitta vinkistä! En ollut koskaan kuullutkaan Feististä. Hän on kai Kanadalainen? Osa kappalaista on ranskaksi.

Piparitalon osat on paistettu. Huomenna muurataan ja sisustetaan. Muumit eteen ja mörkö takapihalle. :)

Siljan piirustus no 3: Triforce

2007-12-02T15:21:00.000+02:00

Tässä Siljan työssä Triforce pääosissa ovat Link ja Zelda.

Meillä on suunnitteilla piparkakkutalon tekeminen. Kun nyt saisi vain aloitettua.. Viime vuonna tehtiin ensimmäinen, Muumitalon muoteilla. Muuten siitä tuli ihan hyvä mutta seinät horottivat vähän minne sattui. Kuumaa sokeria on vaikea tottumattomana käyttää. Poltin sormenikin siinä. Tänä vuonna me tehdään samalla muotilla mutta ehkäpä joku vuosi suunnitellaan omilla muoteilla. Emman ystävän kreikkalais-suomalaisessa perheessä tehdään joka vuosi uskomattoman ulppeita luomuksia piparkakkutaikinasta. Näistä olen kuullut: Pisan kalteva torni, Eiffeltorni. Tänä vuonna Emmakin oli talkoissa ja tekivät ison pororeen.

Jos teette piparkakkutaloja niin ottakaa blogiinne valokuva! Olisi kiva nähdä minkälaisia piparkakkutaloja muut tekevät. :) Ps. Kreikasta puheen ollen. Ollaan lähdössä heinäkuuksi Kreikkaan. Jos tiedätte jonkun joka vuokraisi/vaihtaisi kuukaudeksi talon sieltä niin vinkatkaa! Me myös vuokrataan, jos mahdollista, tämä paritalon puolikas Oulusta heinäkuuksi.

Wanhoja autoja, wanhoja karuja kavereita ja pikkujoulut

2007-11-28T19:59:00.000+02:00

Da daa daa daa, du duu duu duu is all I want to say to U. En osaa tähän mitään järjellistä kirjoittaa mutta haluan laittaa tämän videon kuitenkin. Aiheena pikkujoulut ja vanhojen autojen duunaus. Selostus on kuitenkin se joka tekee tästä pätkylästä mielenkiintoisen. HOX. Autoja on maailma pullollaan, mutta aitoja tyyppejä saa etsiä kiven kolosta. Niin ja aina on parempi duunata vanhaa kuin ostaa Lexus!

Itse haluaisin joskus vielä vanhan kuplavolkkarin. Sellanen mulla ja Tuomaksella olikin yhteisomistuksessa muutaman vuoden ajan Muoniossa. Talvella sillä piti pahimmoillaan ajaa sivuikkuna auki ja pää ulkona ja ohitukset oli karseita. Alamäessä saattoi onnistaa hyvällä lykyllä. Porukat kyydissä alkoivat vaistomaisesti nyökytellä eteen- taaksepäin ja polkea omaa kaasupoljintaan kun edes bussin ohi ei meinattu päästä. Mutta ohjauslaitteet oli soman yksinkertaiset! :)

Allyn lahja

2007-11-27T19:14:00.000+02:00

Allyaliaksen lahja jatkaa matkaa. Tärkein vihje videon viimeisessä kuvassa. Onnea matkaan. :)

Gorillaz: Feel Good

2007-11-26T18:24:00.000+02:00

Naamakirjassa on sovelluksia, joilla voi hakea omaan musiikkikirjastoonsa musiikkivideoita mm. YouTubesta. Olen parhaimmillani ja pahimmoillani juonut omatekoista viintä ja kuunnellut musiikkia kuulokkeilla aamuyöhön klo. 4.30 saakka. Yksi uusista täyskolahduksista tuli kun löysin Gorillazin. Upeita videoita, nerokkaita biisejä. Ostin Gorillazin cd:n Demon Days autoon kuunneltavaksi. Toivottavasti joulupukki tuo sen uusimman. :) Gorillaz kuitenkin kolahtelee parhaiten kuva ja ääni yhdistelmällä.

Gwen Stefani: Hollaback Girl

2007-11-26T03:45:00.000+02:00

Me digataan Gweniä. Kaikki perheen naiset. Girl Power!

Matka Satujuhliin

2007-11-23T23:54:00.000+02:00

Silja ja Veera olivat jo suunnittelemassa uutta videota kun tulin töistä kotiin. Tämän videon teossa olin enää vähän peesaamassa ja teknisenä tukena. Silja mietti kovasti tuossa illalla ennen nukkumaan menoaan että onkohan tämä video liian raaka pienille. Mutta sitten tulitiin siihen tulokseen että todennäköisesti vain minun kaverit eli aikuiset katsovat. Tämä video on kyllä aika pelottava ja tehty Grimmin satujen hengessä..

Grimmin siskokset - Silja ja Veera - ylpeinä esittävät: Matka Satujuhliin.

Jamiroquai - corner of the earth

2007-11-23T01:00:00.000+02:00

Tämä on hyvä. Jamiroquain kaikista hatuista haluasin eniten olla tämä! Jeps!

Mission Impossible

2007-11-21T19:51:00.000+02:00

Olen ollut eksyksissä naamakirjassa jo melkein viikon vaiko jo ylikin.. Kaikki se mitä ei ole Blogistaniassa on naamakirjassa ja päinvastoin. Kun vielä joku yhdistäisi parhaat puolet näistä kahdesta! Sillä molemmissa on totisesti puolensa!

Naamakirjassa voi pintapuolisesti moikkailla tuttuja ja hetken aikaa on ihan sellainen olo että on suosittu! Mutta kun sitten pääsee katsomaan minkälaisia sivuja muilla on niin hirvittää.. Joo ehkä en ole suosittu mutta ainakin olen aktiivinen niiden kanssa joita alan.. Miksi joillakin on NIIN paljon tuttuja? Eikö se ole melko epäilyttävää! Ollaanko me näin erilaisia? Temperamenteiltamme vaiko siksi että kuulumme erilaisiin organisaatioihin ja yhteisöihin?Jotkut alkaa vain muutamaa ja tosissaan, toiset puskee eteenpäin sellaisella tarmolla että MELKEIN jo alkaa ajattelemaan että siinä täytyy olla jokin pointti. Eihän se voi olla vain kavereiden kalastelua, eihän!

Tai Naamakirjan naamoja katseltuasi voipi tulla tunne että juuri kun on saanut menneisyyden luurangot tungettua kaappiin, ne tuleekin ilkkumaan sinua puolustuskyvytöntä - joudut miettimään että hitsit, miksi en silloin nuorena älynnyt että tuohan on juuri tuollainen! Huomaat miettiväsi iltaisin entisiä ihastuksiasi ja kilpakumppaneitasi. Tai kiroat ne olosuhteet joissa olit silloin.. Kaikki olisi voinut olla toisin jos olisin saanut tehdä aikamatkan Naamakirjaan vuonna 2007! Yhtä kaikki: olen sitä mieltä että tietoisuuteen tulleet möröt on aina parempia kuin ne jotka jäävät tiedostamattomaan. Mitä jos olisin huomannut tiettyjä juttuja tutuistani vasta kuolinvuoteellani!!

Blogistaniassa jokainen pelaa vain omaan pussiinsa ja se on surullista. Voit kyllä tehdä hyvää blogia mutta sinua ei ehkä kukaan koskaan huomaa. Onko se tarkoituskaan? Kysy itseltäsi mitkä ovat motiivisi? Jos haluat huomiota sinun on oltava joko provosoiva ja/tai rumasti sanottuna mielistelevä. Kuppikuntainen. Kuten elävässä elämässä? Mutta kukaanhan ei ole Blogistaniassa vain huomion vuoksi, eihän? Elämä on taruakin ihmeellisempää mutta Blogistanian ja naamakirjan systeemit ovat vielä ihmeellisempiä. Ehkä näihin oppii? Tai ei opi mutta tottuu, eikä enää jaksa vaivata päätään mokomilla sivuseikoilla.

Minä aloin tätä Blogistaniaa siksi että halusin YRITTÄÄ pitkästä aikaa jotain tosissaan. Ottaa haasteen jossa en ehkä onnistuisi vaikka haluaisin ja jossa selkeästi olisi kiinni iso osa itsearvostustani. Täytettä sisäiselle tyhjyydelleni? Jotain enemmän? Merkitystä? Joka jutussa tai videossa olen tietyllä tavalla kysynyt itseltäni uskallanko olla rehellisesti itseni. Jos minulla ei olisi perhettä, niin ehkä voisin kirjoittaa syvällisen psykologisoivasti itsestäni ja ihmisistä ympärilläni. Tai voisin kirjoittaa ns. kaksoiselämästäni - elämästäni jota eläisin JOS elämäni olisi fiktiota. Hurjista seikkailuistani keskiluokkaisuuden ja yhteiskuntakelpoisuuden tuolle puolen.

Mutta ehkä omana itsenä kirjoittaminen on kuitenkin antoisinta, riippumatta siitä "pakottaako" minua siihen perheeni vaiko oma valintani. Minulla on aina ollut sellainen tunne, että suurin juttu ja mysteeri on meissä jokaisessa sisällä. Ja tietysti sitten siinä miten Minä itse olen suhteessa Sinuun. Se on Sokrateen Dialogi. :) Tässä videopätkylä jonka tein jälleen kerran Siljan ja Akun kanssa. Meillä kolmella vain synkkaa.. Ei muuta selityksiä. Nauttikaa siitä mitä syntyy kun sisäinen tyhjyyteni etsii täytettä. Mission Impossible:

The Piano

2007-11-19T00:17:00.000+02:00

Jos voisin omistaa tämän jollekin, niin omistaisin tämän rakkaalle siskolleni! Mitkään laulut tai videot ei kyllä voi kertoa kuinka huippu olet mutta voihan sitä jostain ainakin aloittaa! :) Tämä pätkylä itkettää aina yhtä paljon kuin Mustakorva Bim aikoinaan. Ehkä tämä tuntuu siksikin niin koskettavalta kun sinullakin systeri jäi jotain tärkeää Australiaan..

The Hilarius Wordbook

2007-11-18T16:50:00.000+02:00

Silja ja Veera tekivät pienen suomi-englanti sanakirjan perjantaina koulun jälkeen. Kivaa näytti olevan! :)

Kiva hömppätesti

2007-11-16T20:19:00.000+02:00

You Are 50% Left Brained, 50% Right Brained

http://www.blogthings.com/areyourightorleftbrainedquiz

The left side of your brain controls verbal ability, attention to detail, and reasoning. Left brained people are good at communication and persuading others. If you're left brained, you are likely good at math and logic. Your left brain prefers dogs, reading, and quiet.

The right side of your brain is all about creativity and flexibility. Daring and intuitive, right brained people see the world in their unique way. If you're right brained, you likely have a talent for creative writing and art. Your right brain prefers day dreaming, philosophy, and sports.

Siljan piirustus no 2: Bowser Meets Bowser The Second.

2007-11-14T22:52:00.000+02:00

Cyndi Lauper: True Colours

2007-11-14T09:23:00.000+02:00

Kerta kiellon päälle... This song is beautiful like a rainbow. :) Tämän jälkeen on kiva lähteä töihin!

Simply Minds: Dont You Forget About Me.

2007-11-14T01:38:00.000+02:00

Breakfest Club ja Simply Minds. Muoniossa 80 luvun lopussa. Katsottiin porukalla videoita. :) Ettehän unohda minua? Mie en unohda koskaan teitä! Ps. Olen lopulta saanut uuden videokameran toimimaan. Tein yhden pienen Akupätkylän naamakirjaan testausmielessä. Tänne blogiin vielä yksi musiikkivideo, madonreikä menneeseen.

Suzanne Vega: Luka

2007-11-10T19:40:00.001+02:00

Opin eilen upottamaan videon suoraan blogisivulleni. Sain neuvoja ja ohjeita, itselleni se olisi ollut ihan liian ylivoimaista. Olen koittanut kyllä jo aikaisemmin mutta en ole onnistunut. Ja en ole oikein tiennyt mistä opaskirjasta voisin katsoa ohjeita. :) Laitan vielä tämän yhden videon mutta sitten pitää varmaan taas intoutua muistakin sisällöntuottamistavoista. Innostus musiikkibloggaukseen Kuvion Music Blogista (katso linkit oikealta). Kiitos hyvistä musiikkihetkistä!

Crash Test Dummies: Mmm Mmm Mmm Mmm

2007-11-09T22:31:00.000+02:00

Siljan piirustus no 1

2007-11-08T20:11:00.000+02:00

Silja piirsi tämän fantasia koirulin ensin paperille, skannasi sen koneelle ja väritti sekä lisäsi valoefektin Paint Shop Pro-ohjelmalla. Aikas ihana! :)

VIelä karumpi meininki

2007-11-08T00:36:00.001+02:00

Kuinkahan monta ihmistä Suomessa on mennä viikolla tapettu, raiskattu, koulukiusattu, erotettu töistä (risuja Stora Ensolle), tehnyt itsemurhan, pahoinpidelty, rattijuoppotapettu liikenteessä ja nyt viimeisenä mukaan lukuihin vielä porukkatappaminen Tuusulassa? Eipä meillä Suomessa ja hyvinvointivaltioissa yleensäkään mene kovin kummoisesti. Tänään sytytellään kynttilöitä ja vedetään lippu salkoon, tehdään surutyötä, mutta jo kohta kaikki on unohtunut ja sama vanha jatkuu. Se on minusta surullisinta. Olen pahoillani kun ehkä loukkaan jotakin, mutta minusta tämä tuntuu hankalalta: ikäänkuin kauhistelemalla hetken aikaa voitaisiin saada itse synninpäästö ja *hops* kaikki paha on jälleen näppärästi ulkoistettu kauaksi itsestä.

En oikeasti osaa ihmetellä ja kummastella miksi tapahtui niin kuin tapahtui.. Tänään Kempeleen Zeppelinin kauppakeskuksessa minua ja siskoani vastaan käveli useampaan otteeseen tuimakatseinen nuori mies, jolla oli rautainen isohko kulmaviivoitin kädessään. Ajattelin että hänellä ei ehkä ole yhtään hyvää ystävää eikä erittäin todennäköisesti yhtään oikeasti aikuista elämässään. Monien suomalaisten lasten ja nuorten elämä on samanmoista. Sitten kävelimme Rossoon syömään pannupizzaa..

Tommy Taberman teki pari viikkoa sitten eduskunnassa ehdotuksen siitä että kouluissa alettaisiin opettamaan rakastamisen taitoa. Vähän hymyilytti, mutta eipä se ainakaan pahaksi olisi. Taberman oli ihmeissään esimerkiksi siitä että me ihmiset ei enää osata pyytää anteeksi tai sanoa kiitos. Yksinkertaisia pieniä asioita jotka ovat unohtumassa? Ja sitten kouluihin elämänhallinnan tunteja, kongnitiivisten taitojen opettelua ja skidikanttikoulutusta. Tai edes psykologiaa? Tai ehkä enemmän resursseja koulujen terveydenhuoltoon? Isoihin kouluihin yksi vakituinen psykologin virka olisi ehdoton minimi.

Kiitos Karille kommenteista! Muutin tekstiä melko paljon. Nyt tämä vastaa enemmän sitä mitä ajattelen.

Aukaiskaa aikaportti!

2007-11-06T20:27:00.001+02:00

Tässä kuvassa mie, Tuomas ja isä. Äiti teho-otti kuvia meistä kun oltiin pieniä. Ja teki meille sävy sävyyn asuja, ompeli ja neuloi kauniita juttuja meidän päälle. Kiitos rakas äityli! :)

Tänään olin pitkästä aikaa niin ankeistunut aamulla että en jaksanut lähteä ollenkaan töihin! Laitoin tekstiviestin jossa sanoin että on ankeaa ja että tulen heille ensi viikolla nyt ei jaksa. Sain ymmärrystä osakseni ja kaikki ok siltä osin. Sisukas suomalainen - jalka kainalossa ja läpi harmaan kiven - en ole koskaan halunnut olla joten lisäksi aamussa oli kapinaakin. Yksi minua itteäni helpottavista periaatteista: mikään asia ei ole hyvä ja terve jos siinä ei ole yhtään virhettä. Teen sen virheen vaikka väkisin jotta muistan olla nipottamatta asioista. Kaikilla on pakkomielteensä.. Taikka on helpompi tehdä virhe ennenkuin joku muu sanoo siitä? Voi se olla niinkin.

Avasin kannettavan. Tylsää, ankeaa, ihan kuin paha henki olisi pölähtänyt läppärin kansien välistä. Mutta jatkoin silti. Olin saanut postia menneisyyden haamuilta, omilta Muonion ajan tutuilta ja ystäviltä. Monilta yhtä aikaa! Se on tuo naamakirja joka tekee näitä temppuja! Ilostuin vähän. Aloin selaamaan vanhoja paperisia valokuvia pöytälaatikosta. Ilostuin vielä enemmän.

Alotin armotton siivouksen. Se on siivousmeditaatiota mulle: alitajunnan pölinät hiljenee ja rauhottuu kun tekee jotain konkreettista käsillään ja kun tekee sitä tarpeeksi kauan. Kun olin kävellyt jalkani puhki niin johan tuntui hyvältä tulla koneelle. Isolle koneelle tällä kertaa. Meijän tehotykille. Ja nyt kun olen saanut kirjoitettua nämä kaksi muistelopläjäystä ja katellu skannattuja kuvia tuossa ruudulla niin nyt jo itkettää helpotuksesta ja ikävästä. Kun vielä pääsis hetkeksi leikkimään postitalolle kavereitten ja Tompan ja Riittarin kanssa. Kai mulla on ollu siis koti-ikävä. Nyt voin ottaa yhden kongnitiivisen harjoituksen: Olla omalle sisäiselle lapselle hellä, vahva ja ymmärtävä äiti ja sanoa: Kaikki on hyvin Kristiina. Olet hyvä ja riittävä ihan sellaisena kuin olet. JOOO .. :) *Tämä lähtis nyt leikkimään sinne kellariin innoissaan kavereitten kans! Tulkaa kaikki!*

Rakas veluni :)

2007-11-06T19:35:00.000+02:00

Minun pikkuveljeni Tuomas tässä kahden vuoden ikäisenä. Eikö olekin söpö! Olin NIIN ylpeä aina velustani.. (Vieläkin se on minusta ihan Bruce Williksen näkönen ja lisäksi puhuu ja liikkuu vielä siistimmin- jos mahdollista - kuin Bruce! Niih. ) Aika pian kyllä hokasin että voimissa ja päähänpistoissa jäin kakkoseksi Tuomaksen kanssa joten otin kiristys- ja pelottelukonstit käyttöön. Ne tehosiki aika hyvin.. Riitta oli pienenä onneksi paljon rauhallisempi eikä sitä tarvinnu ees pelotella. Joskus piti narrata vain.

Tämän kuvan äiti otti Muoniossa vanhalla postitalolla. Postitalo on vieläkin pystyssä, kunnostettuna, mutta siellä yhäkin sama ihana kiven, pölyn ja muistojen tuoksu kuin 1970 luvulla. Silloin kun me asuttiin postitalolla (1971-1979) talo oli maailman mahtavin rakennus - minun mielestäni ainakin. Ei epäilystäkään! Talossa asui meidän 5 hengen perhe kaksiossa, poliisi-Erkin perhe sekä Postin johtajan perhe. Lisäksi maailman mahtavimmassa talossa oli vintti, kellarikäytäviä kilometreittäin, postimiesten salaperäisiä asuntoja, putka, postiautotallit, Posti- ja Teletyypit, pannuhuone viidellä polttimolla, tikkaitten päässä rautanen ovi postivarikolle, saunaosasto, pottukellareita, puuvarasto, poliisiasema, pyykkitupa jätti-isoilla koneilla.. Kaikki mitä maailmassa tarvi oli siellä ja sen talon lähiympäristössä.

Kaikkein tärkeintä oli tietenkin meidän pienen kodin sisällä olevat jutut. Pieni makuuhuone, vähän pienempi olohuone, älyttömän pieni keittiö ja minipieni vessa. Ovi oli ylhäältä säpissä että me lapset ei karattas kotoa mutta ikkunat oli ulppean isoja! Niistä oli mahtava katsoa Muoniojokea ja metsäistä Muoniovaaraa joen takana. Se oli kaunis maisema. Yksi minun sielunmaisemistani ja rauhoituskuvistani nyt aikuisenakin. Kun laitan silmät kiinni ja haluan saada unen päästä kiinni niin päätän ajatella sitä maisemaa ja kaikki muu unohtuu. Siinä minikodissa ja kauniin maiseman sisällä me asuttiin melko monta vuotta.

Terveisiä rakkaalle pikkuveljelle jonka kanssa oli mukava leikkiä villerileikkejä, kuten äiti niitä sanoi. :) Mulla olis ollu mahdottoman paljon tylsempää ilman sinua Tomppa! No en olis tämmönen ko nyt olen! Se on varma.

Huuliharppukostaja K-18

2007-11-05T01:15:00.000+02:00

Kolmas pätkä eli miten spagettisW-shown kuuluu päättyä. Isot kiitokset unohtumattomasta illasta Mojoille ja kaikille tutuille.

Porukka: Ilkka Koivula, Arde Nivala, Rape Nykänen ja Jari Elsilä. Bändillä näköjään kotisivutkin: http://www.mojozombies.com/index2.html

The Kitara ja miten sitä pitää soittaa

2007-11-05T00:21:00.000+02:00

Me tykätään mie ja minun mies tästä tyylistä! 45 specialissa tiedettiin kertoa että Jari on paras ei-plektra-kämmentyyli ? kitaristi Suomessa. Ei moittimista. :)

Mojo Zombies 4.11.2007

2007-11-04T21:13:00.000+02:00

Edellisestä postauksesta on aikaa yli viikko. Johtuu siitä että minulla on ollut isoja ongelmia uuden videokameran kanssa enkä oikein osaa tehdä tänne blogiin muuta kuin näitä videojuttuja. Uusi kamera on hieno mutta hankala siinä mielessä että mikään minun videoeditoreista ei tue uuden kameran tallennusmuotoa. Löysin netistä videokonvertterin jonka avulla sain muunnettua kameran eilisistä kuvauksista osan Windows Movie Maker yhteensopivaksi. Valitettavasti kuvan taso kärsi oleellisesti ja tulos on laiha.

Mutta ei Mojo Zombiesien kaltainen bändi paljoa kärsi vaikka videot olisi kuvattu ylösalaisin!Tässä ensimmäinen video Zombiesien keikalta 4.11.2007 Oulussa, Willi Siassa. Katso ja kalpene! To Be Continued.

Sydän kuin kuohuva koski

2007-10-30T20:24:00.000+02:00

Vihdoin sain uuden videokameran. Tällä kertaa se on ihan oma, uusi ja hieno. Tämän päiväinen postaus on kuitenkin kuvattu vanhalla lainakameralla. Ei sekään paha. Kaikkein karsein oli ensimmäinen lainakamera. Hävettää kun olen laittanut ala-arvoisia videoita nettiin.. Ja te olette saaneet kärsiä. Mutta muistoina itselle ne ovat tärkeitä ja olen oppinut paljon uutta videoinnista näiden kahden kuukauden aikana.

Syysloma on nyt vietetty. Tunnelmat on vähän sykeät ja ankeat. Väsyttää ihan mahottomasti. Helposti nukun kaksikin tuntia päivunia ja toisaalta valvon pitkälle yöhön. Mikään ei oikein tunnu miltään. Ei edes bloggaaminen. Nyt, tänään illalla, se kiinnostaa ihan pikkasen..

Minun ongelmani ja elämänkärsimykseni on aina ollut yksinäisyyden tunne. Tarvisin niin paljon ihmisiä ympärilleni kun muuten tunnen olevani ihan Nasu. En isossa porukassa mutta heti tai melkein heti jälkeen kaveerauksen. Objektiivisesti ottaen en ole yksinäinen. Mutta jo saadut sosiaalisuuspojot putoaa radikaalisti ja hyvin nopeasti ja niitä on hankala hommata - Sims kielellä sanottuna.

Ei vaivuta ankeistuneisuuteen. Pidetään huolta toisistamme.

Nenät sullekin

2007-10-25T20:27:00.000+03:00

Huomenna on nenäpäivä. Ostettiin oma nenä jo Muoniosta ja mietittiin että joku pikku video voisi olla kiva hyvän nenäpäiväidean kunniaksi. Nenä päässähän saa tehdä sitä mitä aina on halunnut tehdä ja Silja halusi tehdä nallevideon. Kukaan tutuista ei suostunut laittamaan nenää päähän ja koirille (Akun lisäksi kylässä mummun koira Huli) nenä ei passannut vaikka yritettiin kovasti. Ja vähän pelättiin josko joku vetää herneet nenään eläinrääkkäyksestä. ;)

Muoniovideot 1

2007-10-23T00:40:00.000+03:00

Miten ihmeessä tästä videosta tuli "laajakuva"? En aina jaksa ymmärtää tekniikkaa ja näitä "Asetuksia". Pitääpä koittaa ottaa selville miksi tällä lainakameralla tulee tällaista jälkeä. Onneksi mulla on mies (jossa ei ehkä tarpeeksi miestä tappaa poroa mutta) joka tietää enemmän videoista ja kaapeleista ja tietokoneista kuin minä.

Tässä ensimmäinen Muoniovideo (tarkemmin Liepimä). Toivottavasti saan näitä tehtyä enemmänkin tulevaisuudessa. Tällä reissulla säät oli ihan järjettömän huonot. Sumussa ei näkynyneet tunturit eikä värisävyt. Siljis meni nukkumaan kun olin tekemässä tätä ja sanoi että minun ei missään nimessä kannata julkaista mitään. Pitäisi vain tallentaa ja malttaa mieli aamuun ja sitten tehtäisiin hyviä videopätkylöitä yhdessä. Saapa nähdä mitä parannusehdotuksia Silja aamulla antaa ja mitä saadaan yhdessä aikaiseksi.

Ps. Muutin musiikin.

Porokolari

2007-10-22T20:56:00.000+03:00

Nyt se kauhistus sattui meillekin. Porokolari. Kello oli melkein seitsemän illalla. Oltiin lähdetty ajamaan Torniosta tauon jälkeen kohti Muoniota ja mietittiin että miten voikin olla jo niin pimeää. Satoi vettä ja maa oli musta ja jäinen. Meillä peräkärry perässä. Sillä kohdalla tie kaarsi oikeaan ja ihan tien vieressä oli mäntymetsää ja risukkoa. Muistan sen kuinka kääntäessäni katseen tielle sen jälkeen kun tunsin mieheni kääntävän tavallista ronskemmin autoa vasemmalle kohti keskikaistaa näin edessäni poron. Kuului voimakas jysähdys kun poro iskeytyi auton keulaa vastaan. Jokin kova vyöryi minun puolen oven vierestä alapeltejä pitkin. Hiljaisuus. Lapset sanoivat tai huusivat jotain takapenkiltä. En muista mitä. Auto pysähtyi. Ajattelin että poro oli taatusti kuollut koska kolari oli niin kova. Vauhtia n. 70 km tunnissa.

Ulkona oli säkkipimeää. Meidän takana tullut auto ajoi meidän auton eteen. Pysäköi. Mies astui ulos ja sanoi että poro on keskellä tietä ja on elossa ja olivat melkein ajaneet sen päälle. Mieheni lähti juoksemaan poroa kohti. Minä etsin lampun ja lähdin sen kanssa hortoilemaan pimeään. Mieheni oli vetänyt poron sarvista tien varteen. Se eli vielä ja katsoi isoilla silmillään. Sen takajalat ei toimineet. Yksi jalka vänkötti väärään suuntaan. Todennäköisesti pororiepu oli halvaantunut törmäyksessä. Olin ihmeissäni kun verta ja suolia ei näkynyt missään. Poro oli ihan kuin olisi pannut pötköttelemään. Ajattelin että missä puukko tai ase ja nyt se poro pitää välittömästi tappaa.

Saimme yhteyden poliisiin joka aikoi tyynen rauhallisesti soittaa paikalliselle poromiehelle. Ja sanoi että poro pitäisi ensin tainnuttaa sitten vasta tappaa. Mieheni juoksi läheiseen taloon. Se oli juuri sellaista seutua josta olisin voinut vaikka vannoa että joka toisessa talossa hirvimiehiä. Mieheni tuli takaisin ja perässä punapipoinen hirvimies jotain kädessään. Mies näytti ihan enkeliltä sillä hetkellä. Tai kiltiltä joulupukilta. Koitin siristellä silmiäni että kädessään olisi kunnon puukko ja onneksi oli! Ihmeellisen paradoksaalinen hetki. Siinä mies paikallaan. Ajattelin isääni erityisen lämpimästi. Se osaisi hetkessä päästää eläimen kärsimyksistään!

Mutta kun päästiin pororievun luokse se oli jo kuollut. Hirvimies sanoi kokeiltuaan poron silmää ja pistettyään puukolla poron kaulakuoppaan: "Tämä poro on jo onnellinen. Met muut emmä vielä ole." Mies katsoi että päästiin lähtemään matkaa jatkamaan ja pyysi että tulisimme kaffeille joskus siitä ohi mennessämme. Luvattiin ja halattiin ja kiiteltiin. Koko perhe elossa ja ehjinä. Auton toinen etuvalo rikki ja etupelti oikealta lytyssä.

Miksi suomalaisilla poroilla ei ole heijastimia? Joku nauha kaulassa.. Olisko niin kallista tai vaivalloista? Ihan toteuttamiskelvoton ajatus?

(Porokolarin tapahtumapaikka oli Kaulinranta Ylitornion ja Pellon välissä.)

Linking Park: Hit the Floor

2007-10-22T20:28:00.000+03:00

Jotain erikoista on tapahtunut YouTubessa. Video jonka linkitin oli Linkin Parkin Hit the Floor pelkkinä sanoina. Kun kuuntelet ko laulua alla menee pelkästään sanat ko. kappaleeseen. Tiedän koska monesti kokeilin linkkiä perjantaina. Kun tänään napsautin samaa linkkiä huomasin että video oli poistettu koska se oli väkivaltainen. Hyvä vitsi! Tapahtuuko YouTubessa sitä että jos joku "ilmiantaa" videon se automaattisesti poistetaan? Tarvitaanko useampi ilmianto automaattiseen poistamiseen? Tarkistaako joku oikea elävä ihminen videot joita on ehdotettu poistettavaksi? Vai sekoittaako YouTube linkkejä joskus vahingossa? Tähänkin ongelmaan löytyy taatusti jokin looginen selitys.

Tässä uusi linkki kappaleeseen Hit the Floor. Kappale on hyvä, mutta käsittääkseni Linkin Park ei ole tehnyt ITSE videota kappaleeseen ollenkaan:

http://www.youtube.com/watch?v=aEISpWMiFbg&mode=related&search=Hit%20The%20Floor

Good Morning Vietnam!

2007-10-19T21:40:00.000+03:00

Tuo sitaatti olisi ehdottomasti 100 parhaan sitaatin joukossa jos minä tekisin listani. Robin Williams on niin ihqu mitä tahansa tekeekin. Muistelkaapa vaikka Mrs Doubtfire tai Fisher King. Söpö kuminaama.

Minulla oli erittäin mielenkiintoinen keskustelu aiheesta Robin Williams chatissa eräänä iltana. Annoin kertoa itselleni että Williams on ihan tylsä. Siihen vastasin että me katsotaankin elokuvia lasten kanssa. Kuulostaa tässä kirjoitettuna ihan kököltä perustelulta.. Kommentti: Kauheita kohtauksia lapsille. Sanoin että lapsia ei kannattais aliarvioida, meillä lapset on katsoneet Kill Billit ja nauraneet ratketakseen.. Siihen en saanut enää kommenttia.

Miksi me katottiin porukalla Tarantinon Kill Billit? Ehkä siksi että ollaan porukalla analysoineet mainoksia ja fiktiota siitä saakka kun oppivat puhumaan. Ja jos jotakin nyt hirvittää niin itse olen katsonut kaikkea karseaa ihan pienestä pitäen salassa isältä sohvan takaa. Se oli minulle henkireikä: tiirailla jotain sellaista mitä uumoilin olevan muittenkin kuin minun mielikuvituksessa mutta josta minulle heristeltiin sormea. Iso helpotus: En ole ainoa kauhea ja kummallinen..

Uskon että lapset on tässä erilaisia. Meillä esikoinen sanoo "mitä kauhumpi sitä parempi" ja kuopus ei uskalla katsoa oikein mitään "aikuisten juttuja". Mr Beanin elokuvastakin Silja sanoi että "aivan kauheaa kun se mokailee, ei kestä kattoo!"

Iin kauhuvideofestarit Iin (t)yöväentalolla on sellainen tapahtuma jossa on ihan pakko taas käydä. Viime vuonna kävin katsomassa kavereiden kanssa Rob Zombien väkivaltaisen (minusta sopivasti sellaisen) elokuvan. Kaverini kauhisteli ja sanoi että ei älyä niin rankkaa väkivaltaa ja että Dr Hannibal Lecterkin paljon viksumpi. Minusta Uhrilampaat enemmänkin ihannoi väkivaltaa. Jotenkin hankalalla tavalla. Kakku on vain kuorrutettu sivistyksellä, shampanjalla ja munuaisilla. Olin siis ihan eri mieltä. Hannibal fani kyllä olen itekin mutta en nähnyt mitään eroa näitten kahden välillä. Kyllä oli mielettömän hienoa fiilis ajaa kotiin Iistä Ouluun ja jutella (lue: tapella) väkivallasta elokuvissa. Ja miettiä korreloiko kauhu masentuneen mielialan kanssa? Väkivalta haluttomuuden? Miksi minä näen Tarantinon elokuvissa pornokuvastoa ja fetissifiilareita ja miksi kunnon kauhuelokuva tyyliin Hohto herättää hetkeksi syvästäkin ankeistuneisuudesta? Näitä täällä mietin nyt perjantaina.

Mietin siksi että pitäisi tehdä päätös huomisesta. Lähdetäänkö koko perheen voimalla Muonioon isän luokse. Isä on hirvimetsällä eli hyvinkin vahvasti poissaoleva. Henkisesti ja fyysisesti. Vai lähteäkö erittäin hyvien, rakkaitten ja Anthony Hopkinsia rankasti fanittavien ystävien luokse ja mieheni kanssa samalla fetissitehtailemaan. Tuleeko siittä vain huono omatunto? Kun tuommosiin turhuuksiin..

Mutta sielu on tyhjä ja kaipaa jotain mihin Muonio ja isä hirviajatuksineen ei voi antaa tarpeeksi. Me lähdetään hurvittelemaan! Ei hirvittelemään. Lapsillekin elähdyttävää ja haastavaa seuraa luvassa. Seuraavassa mun lempparini tällä hetkellä: Linkin Parkin Hit the Floor. Kappale jonka tahdissa minä ja Silja tanssittiin Pikatanssi. Kukaan ei sitä tiennyt. Tai jos tiesi niin ei välittänyt kertoa tietävänsä. Sellasta se on täällä Blogistanissa. Haaleeta ja ankeeta välillä. Ihan niinkuin Suomessa joka paikassa.

Italialainen sanoisi tähän että ARRRRGH suomalaiset! Eräs chattiystäväni oli Pariisissa katsomassa Kaurismäen elokuvaa. Siinä joku oli sanonut jollekin: Minä rakastan sinua. Kommenttia seurasi piiiiiiiiitkä hiljaisuus. Kyllähän me Kaurismäki tunnetaan.. Mutta ystäväni kummastukseksi pariisilaiset purskahtivat nauruun. Heidän mielestään on käsittämätöntä että toinen ei vastannut mitään. :) Mie muuten tykkään ihan mahottomasti ranskalaisista elokuvista. Ne PUHUU niissä! :) HIT THE FLOOR!--->

http://www.youtube.com/watch?v=aEISpWMiFbg&mode=related&search=Hit%20The%20Floor

Karu meininki

2007-10-17T20:23:00.000+03:00

Esikoisen luokan muutamasta pojasta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Olo on sellanen että olisi pitänyt tehdä jotain enemmän ja aikaisemmin! Kerätä porukka vanhempia ja jalkautua kouluun katsomaan mitä siellä oikein tapahtuu. On paska olo ja keljuttaa kun en jaksanut taaskaan olla tarpeeksi rohkea ja nopea. Tämän jälkeen minua ei pidättele mikään. Arrrgh!

Pateniemen yläastella Oulussa on ollut jo pitkään hämminkiä kännykkävideoista ja kännykkäkameroista. Nuoret keksineet ottaa kuvia toisistaan ja sitten naurelleet "kavereiden" pöljille ilmeille. Jos en ihan väärin muista jotkut kuvista, saatesanoin, on päätyneet koulun käytävien seinille muitten töllisteltäviksi. Kyseinen poliisitutkintajuttu on kuitenkin astetta rankempi.

9-luokkalainen poika oli teljetty vessaan (tämänmoista kiusausta on kuulema ollut jo kauan? Mulle kukaan kertonut! Ja eikö vessaan telkeäminen muka ole tarpeeksi vakava jo vaikka mihin toimenpiteisiin?). Kun poika oli rynnännyt ulos 8 luokan oppilaista koostuva porukka oli videoinut jutun ja julkaissut sen YouTubessa. EPÄILEN että vanhemmat saivat tiedon joltakin 9-luokkalaiselta tytöltä joka oli rohkelikkona ja karua kohtaloaan uhmaten ilmoittanut asiasta. Koulun rehtori sanoi tämän päivän Oulu-lehdessä että asiasta ei olisi saatu mitään tietoa jos 9-luokkalaiset tytöt eivät olisi siitä ilmoittaneet.

Ja nyt alkaa mielenkiintoinen osuus: Rehtori sanoi jutussa että asiasta olisi tehty tutkintapyyntö koulun puolesta jos vanhemmat eivät sitä olisi tehneet. En usko IMHO. Ja vaikka näin olisi tapahtunutkin niin minusta järkyttävintä on että vasta kiusauksen julkistaminen sai aikaan tarpeeksi voimakkaan reaktion! Kiusata saa jos sen tekee salassa ja koulun sisällä? Minulla ei oikeasti ole muuta vaihtoehtoa kuin jalkautua Pateniemen yläasteelle. Kuka lähtee minun kaverikseni?

On varsin selvää että opettajilla ei ole resursseja valvoa lapsia ja nuoria tarpeeksi opetustyönsä lisäksi. Vanhemmat eivät ehdi tai kerkeä? Vai onko meillä asenne "kukin-tehköön-omat-työnsä-iso-palkka-heti-mulle!"? Lapset ja nuoret taas ei uskalla/jaksa? Missä skidikanttikouluttajat? Huhuu! Lisää teitä ja vapaaehtoisia vanhempia! Kiusaaminen vammauttaa lapsia ja nuoria pahimmassa tapauksessa koko loppuelämäksi!

Nyt ei auta muu kuin alkaa selvittämään uskaltaako tuonne kouluun laittaa omia lapsia ollenkaan. Iso huokaus!

Bungaboree saves the world!

2007-10-15T22:04:00.000+03:00

Tässä video no: 2 ja maailma pelastuu. Nauttikaa! :) Heh.

A Visit in the Garbage Dumb - Kaatiskeikka

2007-10-15T19:51:00.000+03:00

Siljan ja minun vastaisku ilmastonlämpenemistä vastaan, kuvaus siitä kun yhdessä vietiin jäteöljyä ongelmajätekeräykseen ja samalla reissulla kierreltiin kaatopaikkaa ja vierailtiin sen maisemoidulla ulkoilualueella. Ylpeänä esittelemme esimmäisen videopätkylämme: Kaatiskeikka.

Pikatanssi

2007-10-13T22:52:00.000+03:00

Tykkään siitä sanonnasta että sillä joka osaa nauraa itselleen ei tule hupia puuttumaan. Tässä vielä kolmas Siljan kanssa tänään tehty videopätkylä. Naurettiin mahat kippurassa kun nähtiin lopputulos. Studio-olosuhteet ei ihan optimaaliset ja Aku stunttina innostui liikaakin riehumaan. Mutta kuka tunnistaa biisin?

Ilmapallo

2007-10-13T21:36:00.000+03:00

Videotiimin keski-ikä on sen verran viime aikoina laskenut että päätettiin tehdä tällanen hauska kokeilu lämppäriksi. Ilmapallo:

Trikkikuvausta

2007-10-13T21:18:00.000+03:00

Siljan kanssa Oulun Nukulla korttelitapahtumassa trikkikuvaamassa. Silja teki ison osan editoinnista itse. Tämä päivä on ollut mukava päivä.

Akun aamulenkki

2007-10-12T09:19:00.000+03:00

Akun aamut on niin kivoja aina! Jalka nousee keveästi, varsinkin tänä aamuna kun maassa on kuuraa ja pakkasta miinus 5 astetta. Tästä mäyrikset tykkää! Jippii! Tämä videopätkylä on otettu pienellä digikameralla ja näyttää et tässä on parempi kuvanlaatu kuin minun videokamerassa?

Koiraetologiaa: Aku keksi jo pienenä että kivoin ulkoleikki on painaa tassulla talutushihna maata vasten ja katella tyynenä muualle.. Odottaa kun naru kiristyy ja viuh sännätä narun perässä. Sitten seuraa saalistusvaihe: narusta kiinni ja taas tassun alle odottamaan että saalis karkaa ja eikun perään!

Autiotalo takapihallani

2007-10-11T21:34:00.001+03:00

Olen epäonnistunut monessa tavoitteessani. Ostolakko sujuu hyvin mutta lihansyönnin puolittaminen meidän taloudessa ei tule onnistumaan. En tykkää tehdä arkiruokaa ja on helpompi ja nopeampi ostaa valmisruokia. Älkää kertoko mitä mömmöjä niihin on lisätty! Lihansyönnin vähentäminen kolmanneksella voi kyllä onnistua. :)
Näytelmäharjoituksetkin lopetin. 1. Igorin rakastaja-rooli tuntui lopulta liian hölmöltä vaikka kuinka yritin asennoitua. 2. Komediat on syvältä. 3. Tällainen ADD-ihminen jaksa keskittyä tuntitolkulla seuraamaan muitten harjoittelua! Aina minulle käy näin.. Näyttelijää minusta ei siis tullut edes isona. :) Mutta onneksi kokeilin.
Blogistaniassa on ollut hiljaista? Vai kuvittelenko vain kun oma innostus on laantumassa.. Oliko täällä joskus tohinaa vai oliko se taas vain kohinaa minun päässäni? Arrrgh! Kuka auttaisi meitä tarkkaavaisuushäiriöisiä! Kun muut alkavat jarrutella, minua alkaa vasta kiinnostamaan ja hurjimman innostuksen jälkeen yhtäkkiä kiinnostus lopahtaa ja on pakko saada jotain lisää ja enemmän..
Tässä suossa olen rämpinyt iät ja ajat. Ilman oikeanlaista stimulaatiota mun aivot alkaa torkkua. On ihan kuin koko keskusyksikkö tilttaisi osittain ja musta-aukko siellä jossain imisi kaiken voiman ja energian. Se ei ole masennusta vaikka siksi olen sitä joskus luullut vaan.. musta-aukko. Kun voimaa on mennyt enemmän kuin laki sallii ja vireystila laskenut sietämättömäksi olen oppinut että on ravisteltava itsensä hereille väkisin ja siihen minulla on onneksi nykyään jo konstini. Enää en syytä itseäni vaan totean reippaasti että aivot huijaa. :) Tänään olo alkoi olla jälleen liian sietämätön mutta videointi on onnekseni tarpeeksi kokonaisvaltaisesti kiinnostavaa. Vielä. Eikä pelkästään kuvaaminen vaan editointi ja lopputuloksen julkaiseminen, koko prosessi!
Kävin siis tänään vireystilan nostattamaiseksi kuvaamassa takapihan autiotaloa joka todennäköisesti puretaan pian. Painakaa reippaasti stop-nappia jos alkaa kyllästyttämään. Miekään teidän tylsiä videoita jaksa katsella! Höh. Taustalla ei Kate Bushia, Tom Waitsia vaan musiikkia kingiltä: Tchaikovskyn Romeo & Juliet Fantasy Overture. Ensimmäinen levy jonka ostin itselleni 8 vuotiaana oli Tchaikovskyn Greatest Hits. Jo 30 vuotta top-kymppi listan ykkössijalla. :)

Tom Waits

2007-10-10T23:01:00.000+03:00

an amalgamation of all that is darkly wonderful about music

Kate Bush oli rokkinainen johon samastua. Tom Waits Mies jota palvoa. Onko Tom Waits 1. Hullu nero 2. Tekotaiteellinen hörhö 3. Alkoholisti ja huumeveikko 4. Jumalallisen upea länsimaisuuden tulkki ja kriitikko 5. Kaikkea tuota 6. Jotain muuta, mitä?

Mielenkiintoista tästä minun paluusta Tom Waitsin luo teki huomio siitä että Tom Waitsin ympärillä käydään intohimoista keskustelua YouTubessa yhäkin. Kommentteja videoihin tulee tiiviisti lähes minuuttivälein. Tässä muutama linkki:

http://www.youtube.com/watch?v=mKobfeTg5iM

http://www.youtube.com/watch?v=1wfamPW3Eaw

http://www.youtube.com/watch?v=t-lcVoW2cKg

http://www.youtube.com/watch?v=WHP-hBHP3CU

Lokakuu meidän pihalla

2007-10-09T19:13:00.000+03:00

Käsivarressa on tänään jo pakkastanut! Tätä ollaan odotettu jo jonkin aikaa tyttöjen kanssa. Tavallisesti Muoniossa on syyslomalla nimittäin jo kunnon luistelukelit. Toivotaan parasta että tänä vuonna myös. Ollaan lähdössä koko perhe sekä esikoisen paras ystävä. Peräkärry ja luistimet mukaan. Peräkärry puukuorman tuomiseksi ja luistimet että päästään jäälle.

Oulussa ja meidän pihalla ei näytä vielä kovin talviselta. Kuva otettu eilen.

Empiirinen koe 1

2007-10-07T22:32:00.000+03:00

Jo melkein kaksi kuukautta Blogistaniassa. Paljon olen saanut aikaan. Itsekin ihmettelen. Aluksi olin ihan innoissani: hitsit kattokaa mie olen tehny tämän! Mitään muuta ei välillä mahtunu ajatuksiin kuin tämä minun oma blogi jonka nimeä en voi lausua koska alkaa liikaa hävettämään. Et hitsit mitä mieki luulen muka itestäni jos sanon ees sen sanan! En kehannu kehua tätä juttua muille kuin tutuille. Mulla oli rankat kriteerit tälle hommalle. En mainosta. En ruikuta. En mieti lukijamääriä tai tilaajamääriä. Ei ole onnistunu näistä kriteereistä ko muutama ja miksi pitäiskään. Emmie tiiä.

Olen ollu helkkarin kade teille muille! Kirjotatte hyvin ja varsinkin ajatteletta tehokkaaasti, luovasti taikka loogisesti. Monesti olen miettiny kandeeko ees kommentoida mitään teijän juttuihin. Minun kommentit kuitenkaan minkään arvosia ole, olen funtsinu. Tiiätte mitä tarkotan.. Mutta kun sitten aattelen että jos täällä Blogistanissa kerta olen niin miksipä en jottain sanois jos oikeasti siltä tuntuu. Ja olen sanonu. Siittä olen oikeasti itessäni nimittäin ylpeä että olen aina koittanu olla rohkea ja menny nyrkit pystyssä puolustamaan häviäjiä ja kiusattuja. Tämmönen olen kaikessa mitä teen. Olen haistattanu peloilleni ja pakkomielteisesti teen niin yhäkin. Se on niinkuin joku sisäänkirjotettu koodi. STana!

Tässä ensimmäinen video siitä suunnasta mihin olen menossa. Olkaa vain uskalikkoja ja kommentoikaa ja kritisoikaa. Olkaa niinkuin mie: rohkeita! :) Heh. Ja se toinen pointti miksi tämä esipuhe tähän videopätkylään on että olen tätä kirjoittaessani SEN saman - jonka nimeä en voi lausua -vaikutuksen alaisena. Joitakin sanoja ei vain voi sanoa ääneen ko ovat niin banaaleja ja kuitenkin tärkeitä. Niistä pitää tehdä video!

Dunmore lassies

2007-10-06T15:27:00.000+03:00

Tämä kappale tuttu Inhimillisestä tekijästä, tunnari. Kaunis ja koskettava kappale Dunmore Lassies. (Kiitos Serenitas!) Videopätkylät tehty bändin The Soap Pigin suostumuksella. :) Saman kappaleen esitti eilen myös RiRa.

Minulla oli videokamera mukana mutta akku ei ollut latautunut koska töpselissä on näköjään vikaa.. Iso pettymys kun en saanut mitään videoitua yhdestä parhaimmasta irkkubändeistä. Olen näköjään ihan Mrs Bean tässä videoinnissa.. Mokat eikun pahenee! Eniten keljutti ehdottomasti siinä vaiheessa kun yksi bändin jäsenistä soitti uskomattoman taitavan ja pitkän bodhran soolon! Arrrrhg...! Uusi oppi kantapään kautta: aina mukana vähintään kaksi akkua.

Irlantilainen yksinlaulu

2007-10-06T15:09:00.000+03:00

Kappaleen nimi ja laulukieli - irlanninenglanti? - vielä hukassa.

Pig Town Fling

2007-10-06T14:55:00.000+03:00

The Soap Pig: Pig Town Fling (5.10.2007)

Oulun Irlanti-festarit 4-7.10.2007

2007-10-06T14:39:00.000+03:00

Kävin kuuntelemassa ja kuvaamassa Oululaista taitavaa The Soap Pig bändiä. Markus Lampela, Brent Cassidy, Anthony Johnson, Jorma Mäkitalo ja Jani Suvanto ovat sympaattisia ja lahjakkaita monitaitoisia muusikoita. He eivät ainoastaan soita vanhoja kappaleita vaan esittävät kauniita tyyliin sopivia omia sävellyksiään sekä yksinlaulua iirinä. Laitan muutaman heidän kappaleensa blogiini kappaleihin jaoteltuna. Mukavampi sitten katsoa joskus vuosien päästä. :)

Alottelijan suurin moka oli kuvata liian lähellä kaiutinta.. Kantapään kautta. Tänään 6.10 AC Willi Siassa soittaa festareiden pääesiintyjä RiRa Irlannista. Pitää varata parempi paikka sinne. Nettisivulta lisää tietoa varsinaisista pääesiintymisistä:

http://www.irkku.fi/

Kate Bush

2007-10-04T20:59:00.000+03:00

Kate Bush on ollut siitä asti suosikkini kun kuulin hänen ensimmäiset kappaleensa 1980 luvun puolivälissä. The Whole Storyn Wuthering Heights, Army Dreamers, Running Up That Hill.. Kate Bush lauloi uskomattoman hyvin, teki käsittääkseni itse kappaleensa (?) ja oli siinä hommassa hyvin tuottoisa. Kate näytti hyvältä, rohkealta, jumalattarelta suorastaan ja osasi tanssia. Armoton fanittaminen alkoi tuolloin eikä ole osoittanut hiipumisen merkkejä.

Kate Bush on kulkenut minun mukanani jo vuosikymmeniä eikä ihme. Kate oli täydellinen esikuva murrosikäiselle huonoitsetuntoiselle mutta onneksi melko lahjakkaalle tytölle Muoniossa: minulle! :) Halusin tulla ainakin yhtä taitavaksi tanssijaksi kuin Kate. Ja yhtä rohkeaksi ja itsenäiseksi. Ja joskus soittaisin Katen biisejä pianolla.

Kate Bush oli Rokkijumalatar Englannista! Kova juttu. Muut kaveripiiristäni ja ikätovereistani eivät juurikaan perustaneet popista. Vain kaikkein siisteimmät tyypit. Tiedättehän mitä tarkoitan. ;) Ja siihen porukkaan kuuluin. Varsinkin rockmusiikki Englannista oli se juttu jolla erottauduttiin. Me ja sitten ne muut.. urheilijat ja uskovaiset. Siinä kaikki muoniolaiset kolme mahdollisuutta luoda identiteettiä ryhmässä. Onneksi siihen aikaan rokkia ja poppia alettiin pitää ihan ok juttuna jopa Muoniossa - varsinkin jos siitä älysi pitää tarpeeksi matalaa profiilia. Silmätikuksi ja kapinalliseksi minusta ei olisi ollut.

Katen videoita en ollut ennen tätä päivää nähnyt! Nämä löysin myspace.tv:stä. Tässä linkki videoon Experiment 4. Katsokaa kuka häärii tämän videon lääkärinä! Dr. Gregory House, Hugh Laurent.

http://myspacetv.com/index.cfm?fuseaction=vids.individual&videoid=7110086

http://myspacetv.com/index.cfm?fuseaction=vids.individual&videoid=8060722

Alin linkki Kate Bushin videoon Running up that Hill. Kate on niiiiin sensuelli ja ihan hyvin tanssiikin tässä videossa. Video rakastamisen vaikeudesta.

Da daa daa daa

2007-10-03T21:30:00.000+03:00

Tässä pieni fiilistelyvideo musiikilla. Ei Policen kappale vaikka nimestä voisi niin päätellä eikä Satien Trois gymnopedies osa 1 pianolla (vähän pitää kehua..) jonka sain koneelle mutta jota jostain syystä Windows movie maker ei suostunut toistamaan vaan Freeplay Music sivuilta napattu The Fourth Angel.

Minuuttivideo Oulun torilta

2007-10-03T15:59:00.000+03:00

Tämän videon laiton jakoon laajakaistayheydelle 512 kbps. Mitä lie kilopikseleitä ovat. Saa nähdä onko kuvan laatu parempi ja onko latausaika turhan pitkä tätä netin kautta katsoessa. Minulla ei harmillisesti juuri mitään tietoa videotekniikasta eikä paljoa enempää siitä mitä standardeja yleensä nettijulkaisussa käytetään. Ehkä olisi syytä perehtyä asiaan ja käydä joku kurssi perusteista.

Minkälainen on muuten hyvä videokamera? Vinkit kullan arvoisia. Mieluummin alle 1000 euron budjetilla.

Mojo Zombies Taxidriver

2007-09-30T23:47:00.000+03:00

Terveisiä Oulusta. Mojo Zombies. Tsekatkaa Jarin kitaransoittotyyli ja Ilkan huuliharppusoolo. Verinaisindiid! Yllä oleva kuva Oulunsalon Varjakan keikalta viime kesänä. Tässä linkki videoon Taxidriver:

http://www.youtube.com/watch?v=sTYs8-9HY2A

ZOMBIE WALK OULU 2007

2007-09-29T22:42:00.000+03:00

Elävänä kuolleet valtaavat kadut. Oulussa 29.9.2007. Kuvausryhmä Silja ja Kristiina - paikalla hyvissä ajoin. Kova koe uudelle tulokkaalle: Miten Silja selviää haasteesta ja zombien hyytävästä läsnäolosta? Saako Silja Zombien tutisevat kohmeiset liikkeet tallnnettua kameraan. Tässä tulos joka ylittää pääkuvaajan positiivisimmatkin odotukset. Kuunnelkaa varsinkin Siljan erinomaisen innostunutta ja luovaa selostusta!

Elokuvassa Night of the living death (George A. Romeron) vuodelta 1968 nähtiin ensimmäisen kerran ihmislihaa himoitsevat haudassa lahonneet zombiet. Pitkälti filmiteollisuuden tuotetta koko porukka siis. Tässä jatkumoa: Ensimmäinen Zombie walk Oulussa, aikaisemmin Helsingissä ja tämä tuho ja turmelus saapunut meille Suomeen tietysti USA:sta.

Mut se pointti.. Minun mielestäni se että me tavalliset taallaajat saadaan osallistua. Mukavaa pukeutua. Mukavaa eläytyä. Porukasta iso osa Oulun interaktiiviset eläytyjät ry:stä ja tietysti homman pääjehut ja rohkelikot, Mikko Heikura sekä Karoliina Kemppainen. KIITOS kaikille:).

PIENI PALA SYKSYÄ OULUSTA

2007-09-26T23:29:00.001+03:00

VIDEOINTI VOI OLLA NÄIN VAIKEAA

2007-09-26T23:19:00.000+03:00

Tässä kolme yritystä saada oma naama rajattua sopivasti videoblogiin :).

AKUNAATTORI

2007-09-26T22:12:00.000+03:00

Pateniemen sahalla tänään. Tein kaksi videota. Tämä ensimmäinen Akusta.

OLEN HUONO NÄYTTELEMÄÄN

2007-09-26T14:15:00.000+03:00

Olen aloittanut harrastajateatterissa tänä syksynä. Ohjaaja paljasti kunnianhimoiset tavoitteensa jo ensimmäisellä harjoituskerralla: esityksen pitäisi olla valmis vuoden 2008 alkupuolella. Minua hirvitti ajatus koska olen lukiosta saakka kärsinyt esiintymispelosta. Päätin että olen siihen saakka mukana kuin pystyn ja ainahan voisin esiintyä statistin roolissa näyttämön taka-alalla.

Alkuharjoitukset on vedetty läpi ja näytelmä valittu: Tsehovin Pimeässä. Itsetunto korkealla ootin et kyllä varmaan saan hyvän roolin - näköjään nälkä kasvaa syödessä. Alussa vaikka olin vankasti sitä mieltä etten mihinkään esitykseen mene niin kyllä olin pettynyt kun minusta tehtiin Igor: sotamies ja Pelagean rakastaja! (Meillä pulaa miesnäyttelijöistä). Igorin rooli on melkein mykkä. Sänkyhommia, karkuun juoksemista, huonoa laulantaa ja kökkömonologi.. Vaikka ohjaaja vakuutti että rooleja ei jaeta paremmuusjärjestyksessä (JOOPA JOO sanon mie) niin kyllä olen nyt niin nöyrää tyttöä.

Olen aatellut että tähän hommaan tarttee nyt asennoitua oikein. Pitää vaan kääntää tämäkin takaisku voitoksi. Mikä ei tapa se vahvistaa :). Nyt miettimään miten esitetään miestä ja minkälaista on olla rakastaja?

KALLEN TALKOOT

2007-09-24T23:51:00.000+03:00

Tässä todistusaineistoa kaikille epäilijöille: oltiin turvassa ja tallessa mie ja mieheni 22.9-23.9.2007. Hyvissä aikeissa. Talkoissa. Joskus pentuna ihailin kun isä järjesti talkoot kotitalon perustusten rakentamiseen. Mie sain kaataa kahvia kaikille niille miehille ja seurata muuraamista ja hämmentävästi yhtäkkisen iloisia ihmisiä. Pullaa ja kahvia. Viinakin taisi virrata. Helkkarin hyvä tunnelma. Nyt itsekin osallistujana :). Kiitos Kalle ja Muut.

SAFIIRI JA TERÄS

2007-09-24T14:58:00.000+03:00

Muistan kuinka pikkusiskoni pelkäsi kuollakseen sarjaa Safiiri ja Teräs. Mie käänsin tietysti veistä haavassa ja järjestin useita pelottelusessioita Safiiri ja Teräs tyyliin:

upstairs and downstairs, upstairs and downstairs..

Kummitussessiot oli niiin kivoja. Meitä oli joskus isompikin porukka koolla. Rakennettiin kauhukammio johonkin huoneeseen, suunniteltiin kunnollinen kauhukäsikirjoitus ja peloteltiin uhria joka koitti eläytyä fiilikseen parhaansa mukaan ja virittäytyi kunnolla peljästymään. "Onnistumiseen" elikkä mahdollisimman suureen peljästymiseen vaikutti melkein yhtä paljon uhrin kyky heittäytyä kuin pelottelijoiden taidot kauhukammiossa.

Katsokaa Safiirin ja Teräksen yksi vaikuttavimmista kohtauksista Youtube linkistä! Terkut siskolle: varsikin sinun kandee katsoa..

http://www.youtube.com/watch?v=r-cEdKS9IdE

http://populaari.blogspot.com/2007/03/safiiri-ja-teras.html

MIE KAMERAN TAKANA

2007-09-24T00:42:00.001+03:00

Tässä ensimmäinen minivideo minusta. Kovin montaa kelvollista otosta itsestäni en ole vielä ottanut. Tässä niistä harvoista suurin osa. Tätäkin videota oli niiiin mukava tehdä! Aikamoisen haparoivaa tää videointi hommeli mulla yhäkin on.

Videonauhuri jota käytän on Sonyn Digital Handycam. Ohjausyksikkö ei pelaa kunnolla. Joulun jälkeen ostamme siskon perheen kanssa puoliksi uuden ja hienomman (ostolakko hiiteen siinä vaiheessa). Tämä pieni Sony on näppärä harjoitteluvaiheessa :). Videon tekemiseen käytän pikkunäppärää Windows Movie Makeria.

Video on kuvattu bussipysäkillä ja 45-specialin vessassa. Minulla oli suurisuuntaisia suunnitelmia kuvata soul-bändi Tuomoa mutta jänistin enkä uskaltanut kysyä lupaa. Tuomo soitti hyvin :). Mie kuvasin vain vessaa..

ANIMALIA VIERAILI ESIKOISEN KOULUSSA

2007-09-20T16:24:00.000+03:00

Olen antanut kertoa itselleni että broilerit kasvavat Suomessa äärimmäisen karseissa olosuhteissa. Ja että karjankasvatuksen vaikutus ilmastonlämpenemiseen on tällä hetkellä 18 %! Että kettutarhat saastuttavat pohjavesiä ja Itämerta. Katsoin videon siitä kuinka Kiinassa rääkätään kissoja ja koiria. Kuulin eläinkokeista. Tuttua, mutta nyt se vasta kolahti oikein kunnolla kun oma esikoinen sen minulle kertoi. Osui ja upposi ostolakon pehmittämään maaperään!

Meillä syödään naudanlihaa, broileria ja sianlihaa. Meillä syödään melko paljon valmisruokia jossa ties mitä lihaa sekä joskus hampurilaisia kaupungilla ollessa.. Tässä uusi haaste. Liharuokien osuus vähintään puoliksi ja hampurilaiset ja broilerit pois kokonaan!

1. VIIKON JÄLKEEN

2007-09-19T20:37:00.000+03:00

Kyllä vaan olen valinnut itselleni liian helpon haasteen. Siltä minusta tuntuu juuri nyt ainakin. Jos en olisi ollut lakossa, olisin ostanut tällä viikolla itselleni yhden aikakauslehden. Sen ostamatta jättäminen ei aiheuttanut minussa suurempaa liikahdusta suuntaan tai toiseen. Paitsi että päätin käydä lehden ostamisen sijasta kirjastossa josta lainasin ison nivaskan Imageja, Suomen Kuvalehtiä, Soundeja ja Musta Naamioita.

Jos en olisi aloittanut lakkoa en olisi koskaan tullut aatelleeksi että hitot miehän olen jo lakossa. Koska tämä on alkanut? Silloin kun nuorena opiskelijana muutin mieheni kans yhteen ja syötiin henkemme pitimiksi makkarakastiketta tai hernekeittoa? Ja lakko tiivistyi kun meille syntyi esikoinen ja me älyttiin, että meillä ei ole varaa Emmaljungiin taikka muihin vauvastatussymboleihin ja päätettiin että kirpparit on IN. 14 vuotta sitten kirpparit ei olleet vielä kovin in.. Muistan kuinka me raahattiin vastaanhangoittelevia sukulaisia ja tuttuja kattoon "lumppuja" niinkuin joku sanoi.

Kun on köyhä on helppo olla luontoystävällinen :). Nyt kun olis jo vähän varaakin niin minua ei enää kiinnosta tavara, sisustaminen trendien mukaan, uuden hienon tekniikan haaliminen..

Nyt kiinnostaa yhdessä tekeminen ja uusien juttujen kokeileminen. Olenkin jo jonkin aikaa etsinyt hyvää videoporukkaa eikä pieni bändikään olisi pöllömpi homma. Pois kulutuskeskeisyys ja telkkarin jatkuva töllöttäminen ja enempi heittäytymistä ja uuden luomista! Jos sinua alkoi kiinnostamaan tai tiedät jonkun muun jonka juttuja musiikintekeminen ja/tai videoiminen on niin ota minuun yhteys :).

Voisin lisätä ostolakkoon lisähaastena jonkun tempauksen järjestäminen ostolakon tiimoilta tai pitäskhään tehdä lakosta video Minuuttielokuvakilpailuun? Katsokaa Kameralehdestä ohjeet kisaan ja osallistukaa.

THE MOPO CLUB

2007-09-16T21:05:00.000+03:00

Nimi tälle pikku jutulle tulee elokuvasta The Fight Club. Minulla paha taipumus etsiä "ilmaisulleni" öö intertekstuaalista taustaa. Mistä lie sekin tapa tarttunut! Ajattelen, että mielenkiintoisessa tarinassa, lauseessa, kuvassa tahi ihmisessä on monesti sisällään monia kerroksia: sisäistä ristiriitaa ja aukkoja. Mitä enemmän tunnet teoksen/kohteen sisäisiä viitauksia sitä monipuolisemmaksi mielikuva muodostuu mielessäsi. Mitä enemmän siinä on ristiriitoja, sitä enemmän käytät mielikuvitustasi.

Olin perjantaina 14.9 klo 22 jotain Oulussa ravintola Paskakaupunnin kupeessa matkalla kuuntelemaan livemusaa. Karsea pärinä takana. Kymmenittäin ja sadottain mopopoikia ja -tyttöjä. Hyvä että minulla videokamera mukana. Ajattelin: nuoret keksii ja jaksaa! Hienoa!

OSTOLAKKO JA HAASTE

2007-09-12T14:43:00.000+03:00

Tänään päätin aloittaa vuoden mittaisen ostolakon. Kuulin vastaavasta jossakin, ja ajatus jäi viehättämään. Muistaakseni Aku Louhimies ja porukka ystäviänsä (kertokaa jos tiedätte ko. lähteen!) olivat kokeilleet ensin viinalakkoa. Viinalakon jälkeen olivat innostuneet ostolakosta. Hienoa!

Pystyisinkö itse siihen? Kuinka laajassa mitassa? Miltä elämä tuntuisi lakon aikana? Suunnitelma: Lakon lisäksi kirjaan ajatuksiani ja lakon vaiheita tässä blogissa. Lisäksi HAASTAN kaikki mukaan lakkoiluun ja ajatuksiaan kirjaamaan!

Ostolakkoni ulkopuolella on ruoka, juomat, palvelut, lääkkeet, kemikaalit ja lasten tarvitsemat vaatteet, lahjat jne. En aio ostaa vaatteita, kenkiä, huonekaluja, astioita, tekstiilejä, koruja jne jne. Minkälainen sinun lakkosi olisi?

Jännää nähdä kúinka käy! Tulkaa mukaan!

AKUN ELÄMÄÄ

2007-09-10T14:58:00.000+03:00

BEHIND THE CAMERA

2007-09-10T14:51:00.000+03:00

GORE KITTY

2007-09-10T12:45:00.000+03:00

Hilkka Suvannon mukaan (Peto 7-13.9.2007) "Gore Kitty on Ruma Betty joka soittaa ilmakitaraa." Ja kuten Bettykään ei ole ruma vaan oikeastaan ihana ja sankarillinen, niin on myös Gore Kitty. Hänen sanoin: "On reilua, ettei kukaan matkan päästä paikalle raahautuva kilpailija joudu olemaan viimeinen."

In english: Hilkka Suvanto says: "Gore Kitty is Ugly Betty who plays air guitar." And as Betty so is also Gore Kitty a woman with lots of inner beauty and sense of empathy and bravery! As Gore Kitty says it: "Its only fare that nobody that comes far away loses. My coal is to be the last."

AIR GUITAR 2007: THE WINNER

2007-09-10T10:08:00.000+03:00

Ochi "Dainoji" Yousuke won the air guitar champion again. This picture was taken day before.

MOCHE PITT 2007

2007-09-08T21:54:00.000+03:00

PITT AIR PALM

2007-09-07T16:26:00.000+03:00

Jerome "Pitt Air Palm" Pitorin. France. Great performance! Good attitude. Maybe next year :).

AIRAOKE: THROW YOURSELF INTO IT!

2007-09-07T16:22:00.000+03:00

45-Special 2007. Airaoke.

Mustan hevosen karsinnassa 45-specialissa iltajamit yltyivät hillittömäksi ilonpidoksi. Varsinaisia airaoke-esiintyjiä ei lopulta erottanut muista intoutuneista. Samaa kepittäjämassaa kaikki. Kaljatuopit kädessään ja pizzaslaissit suussa nopeimmat ryntäsivät antamaan osansa koreokrafiaan jos dj osasi valita erityisen hyvän jyrähdyksen kajareihin. Lopulta tanssilattia oli niin täynnä että sivusuuntainen liike oli muutettava ylös alas hyppimiseksi. Joku keksi että käydään lattialla kontillaan osoittamassa suosiota tähtikepittäjille mutta ehdottomasti antaumuksellisin performanssi oli kuitenkin yllä oleva.

KENGÄTKOIRAKRISTIINA

2007-09-07T16:13:00.000+03:00

Minä ja minun narsismini.. Tässä kengät joita rakastan, koira jota rakastan ja Kristiina jota olen oppimassa rakastamaan :). Lähdön tunnelmissa Ilmakitara 2007 MM Mustien Hevosten Karsintaan.

BLACKHORSE

2007-09-07T14:31:00.000+03:00

The Blackest of The Blackest as he said to me :). A member of France television. In 45 special, Oulu 2007. Taking risks and giving oneself away. Peace, Communication without Words - - - The Carneval of Tolerance and Participation of All. I Love It!

PALLOKOODI

2007-09-03T10:43:00.000+03:00

Ylpeänä esittelen ensimmäisen oman piirustukseni: PAllOKOODI.

IHANAA KUN ON OMA SISKO

2007-09-02T15:29:00.000+03:00

Kuva otettu 1970 luvulla. Kuva puhukoon puolestaan. Rakastan sinua pikkusisko :).

SELKÄ SEINÄÄ VASTEN

2007-09-02T14:47:00.000+03:00

Tänään innostuin skannaamaan vanhoja valokuvia minusta ja sisaruksistani. Tämä kuva oli juuri se, joka parhaiten kuvaa tunnelmiani tänä aamuna. Selkä seinää vasten. Vähän sellanen "tässä olen enkä tiedä mihinpäin liikkua, joten turvallisinta on jähmettyä" olo ja kuvallisessa muodossa ilmaistuna ehdottomasti ylläoleva.

Kuva on otettu 1970 luvulla. Muistan vielä elävästi kun se otettiin. Meidät laitettiin aurinkoista seinää vasten seisomaan ja sitten poseerattiin. Ilme on paljonpuhuva. Minusta on lapsuudessani otettu paljon kuvia joissa ilmeeni on kutakuinkin samanmoinen kuin ylhäällä oleva. Kaksi perusilmettä: avoin hymy/nauru tai jurotus/ujotus. Siinä minun tunneskaalani kuvien perusteella :). Toisaalta negatiivisten tunteitten kuvaaminen on harvinaisempaa. Kuviin halutaan useimmiten ikuistaa onnea ja iloa. Aika ja varsinkin valokuvat kultaavat muistot! Kuinka tärkeää olisi kuitenkin ottaa kuvia joissa kaikkia mahdollisia tunteita!

Kiitokset vanhemmilleni siitä että otitte niin paljon kuvia ja että ette sensuroineet hankalia ilmeitä pois! Olen tässä kirjoittaessani ottanut samaa ilmettä kuin valokuvassa ja siten koittanut tavoittaa tunteen mikä siinä on.. Vaikeaa? Mikä tunne minulla on kuvassa? Pahamieli?

KARVABANJO

2007-08-31T07:52:00.000+03:00

Aaaah.. Tässä on ihana olla, emännän sylkkyläisissä. Aku, Setsun Nelvi, perheen pienimmäinen, vauva.. Ikää kaksi vuotta. Arkajalka. Leikkisä höppänä. Karkeakarvainen mäyräkoira.

Aku seuraa minua joka paikkaan. Aluksi se oli vaivalloisen oloista, mutta nykyään en kiinnitä siihen enää mitään huomiota. (Vieraat kiinnittävät senkin edestä.) Aku seuraa minua suihkuun. Se menee piiloon saunajakkaran alle ja katselee tarkasti että kaikki sujuu. Kun menen vessaan, Aku seuraa perässä. Jos se sattuuu jäämään oven väärälle puolelle, se tökkii kuonollaan vaativasti ovea. Se seuraa minua huoneesta toiseen. Kun siivoan, se siirtyy leikkimään jahtaamisleikkejään samaan huoneeseen, jossa minä olen. Keittiössä Aku istuu minun jaloissa. Tökkii minun kättäni jos haluaa jotain herkkuja.

Olen ehkä ollut edellisessä elämässäni koira kun aina olen ollut niiden mieleen :). Tai sitten koirat vaistoavat että tarvin moista tarkkailua. Kaikki elämäni koirat ovat fanittaneet minua rasittavuuteen saakka. Ehkäpä siksi kun kilttinä ja huolehtivaisena emäntänä hoidan niitä ylenmääräisesti ja ne puolestaan katsovat tarpeelliseksi holhota minua omalla tavallaan!

Dokumentin, jonka nimeä en muista, mukaan koirilla on laumassa tapana hoitaa juuri sitä lauman jäsentä jonka olemassaolo on niille erityisen tärkeää. Koira pystyy haistamaan jopa sairauksia ihomuutoksista. Jos koira nuolee sinnikkäästi jotakin pitkäaikaista haavaa, kandee mennä lääkärille! Siinä ohjelman opetus minulle. Hmm.. Meillä Akuliini nuolee minun polvitaipeitani aina illalla :). Mutta tuskin taipeissani mitään hämminkiä on. Sen jälkeen Aku painaa kirsunsa märkään kohtaan. Se uneksii että on jälleen emonsa märän nisän vieressä :). Omat tutut unituoksut kiinni nenässä!

KÖKKÖTRAKTORI

2007-08-29T15:41:00.000+03:00

Tässä minun ylpeys: Massey Fergusson (en pane päätäni pantiksi kirjoitinko nimen oikein). Majailee Liepimässä. Vasemmassa reunassa onki, jolla kuopusstyttö vähän ennen kuvan ottamista sai särjen :). Särki pantiin sankoon odottamaan serkkupoikaa joka miesten kanssa verkkoja heittämässä. Särki - tärkeä todistuskappale - nakattiin lopulta järveen takasin kun kuulema koirillekaan ei voi syöttää, matoja siitä vaan ressukoille..

Kökkötraktori on siis oikeasti olemassa! Mutta kökkötraktorius minulla mielessä muutenkin: viime aikoina olen kokenut olevani pelkkä kökkötraktori. Niin monesti olen saanut pyyhkeitä sanomisistani ja tekemisistäni kavereilta ja niiltä joita olen luullut kavereikseni.. hmm. Toisaalta olen myös miettinyt voisko kökkötraktoriuden liittää heihin.. :)

Kiitokset kökkötraktori sanasta ihailemalleni Ruben Stillerille joka ojensi Ylen toimittajia joskus vuonna nolla. Sillä seurauksella että sai potkut. PÖH. Hyvän miehen panivat pellolle. Kateitten panettelua sanon minä :). Kauan eläkööt Ruben ja oma kökkötraktori Liepimässä!

MEÄN KÄMPPÄ

2007-08-29T15:19:00.000+03:00

Muonion Liepimäjärven länsipään niemessä meillä on kämppä jossa taas kesällä käytiin isolla porukalla. Kämppä on komea kaksikerroksinen pyöröhirsikomistus. Kämpäksi, tai oikeammin Liepimän kämpäksi, me sitä kutsutaan. Ja vaikka komea onkin niin onneksi siinä ei ole juurikaan nykyajan mukavuuksia :).

Niin on soma kantaa vesi sankolla järvestä kämpälle ja rantasaunaan ja ulkohuussissa kuunnella lintujen laulua. Joskus 30 ja yli pakkasilla nuorimmainen lapsista meinaa tehhä lakon ja kaukaa tulevat vieraat vähän kauhistelevat kun me juodaan pokkana järvivettä :).

Rantasauna.. Siitä suomalaiset tykkää! On ollut ihqua seurata kuinka omat ja sisarusten lapset kantavat vettä saunaan, opettelevat sytyttämään tulet. Sitten läträävät saunassa ja uivat tuntitolkulla matalassa ja kivikkoisessa järvessä. Saunaan, uimaan, saunaan, uimaan :).

Kaikkien Vennen toiseksi vimosen pojan lasten ja lastenlasten mielestä Kämppä on Aarre!

AURINKOMAASSA

2007-08-29T14:58:00.000+03:00

Kuvassa vanhan mummolan aitta ja venevaja. Otin kuvan sateisena kesäpäivänä. Oikein lähdettiin erikseen ja vartavasten Liepimäjärven toisesta päästä me kaksi lastenlasta sekä meidän kolme lastelastenlasta tsiikaamaan missä muksujen juuret on!

Heinäsaari ja muut pienen saaret taustalla harmaina. Tästä rannasta kerran porukalla kokeiltiin vesihiihtoa lautoihin naulatuilla kumpparisuksilla :). Takana näkyvältä rannalta saa korpihilloja. Isompia ja paljon mehukkaampia kuin avosuohillat. Nam.

Kirjassa Aurinkomaassa Paula Sieppi kuvailee lapsinäkökulmasta 1960-1970 luvun Liepimää. Aurinkomaassa oli Finlandia- ehdokkaana muutama vuosi taaksepäin. Monet Sieppiläisistä jäivät Liepimään mutta Paula muutti kaupunkiin jonnekin Etelä-Suomeen. Ehkäpä onneksi - ikävissään kirjoitti Aurinkomaassa teoksensa, kirjan jossa Venne ja Helmi jatkavat elämäänsä! :)
Elämä lyhyt, taide pitkä!

LIEPIMÄ

2007-08-27T23:09:00.000+03:00

Liepimässä, Muoniossa, on minun isäni vanha koti. Kuvassa pappa Sven eli Venne pitää ensimmäistä poikaansa Ollia sylissään. Edessä vanhimmat tytöt. Oikella kuvassa Sieppien perhe (kuvassa talon ovet joista perhekunnat pääsivät puolelleen). Pappa oli "mettäläinen". Salametsästi hirviä ja piti poroja. Porot menivät papan kuoltua kahdelle vanhimmalle pojalle. Isäni vieläkin joskus synkistelee sitä että syntyi vasta neljänneksi pojaksi.

Venne-pappa oli viimeinen lantalainen joka osasi purra eli salvata poron. Olen joskus kiusaillut kavereitani että vaikka en tiedä miten suulla salvaminen tehdään, kandee ehkä olla minun kanssa hyvin varovainen - jos taito onkin perinnöllinen :).

Pappa ei lähtenyt sotimaan 2 Maailmansotaan vaan jäi Liepimän "methiin hirviä mettästämhään ja porojen perhään kattohmaan". Helmi-mummo ja koko komppania lapsia lähtivät Ruotsiin evakkoon. Isäni Veli syntyi evakossa Ruotsissa 1942. Vielä tänä kesänä pystyin käymään kuvaamassa vanhaa taloa joka tosin jo hyvin huonossa kunnossa. Saksalaiset polttivat koko Muonion paitsi kirkon jossa elämöivät. Mutta Liepimä, pieni syrjäkylä 10 km Muoniosta Pallakselle päin, säästyi ja perhe pääsi evakosta kotiin hirvenpaistia syömään!